VÄKIVALTATYÖN AVOPALVELUN AVOIMET OVET 22.1.2019

Kutsu teille <3

AVOIMET OVET

Tervetuloa tutustumaan Kuopion ensikotiyhdistyksen väkivaltatyön avopalvelun uusiin tiloihin ja toimintaan:

Tiistaina 22.1.2019 Klo 12.00-16.00

Osoitteeseen: Kauppakatu 9, 70100 Kuopio.

Tule tutustumaan toimintaamme ja keskustelemaan yhdessä, miten voisimme parhaiten tukea ja auttaa lähisuhteissaan väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneita Pohjois-Savon alueella.

Avoimissa ovissa voit myös tutustua Ensi- ja turvakotienliiton Tarinakengät-näyttelyyn. ”Tarinakengät kertovat minusta, sinusta, hänestä, kenestä tahansa, joka ei halua enää vaieta väkivallasta, jota on joutunut kokemaan.” Lisäksi esillä on muuta työtämme tukevaa materiaalia.

 

Lämpimästi tervetuloa!

 

Lisätietoja: Hanna, p. 044-3697211 & Vuokko, p. 044-3697210

Ero-vertaiskahvila ja tukihenkilötoiminta kevät 2019

Ero-vertaiskahvila eronneille ja eroa harkitseville vanhemmille                     

  • Keskiviikko 30.1.2019 klo 17-19
  • Keskiviikko 20.2. klo 17-19
  • Keskiviikko 27.3. klo 17-19 Paikka: Ensikotiyhdistys Haapaniementie 10
  • keskiviikko 24.4.klo 17-19 Paikka: Hoplopp –seikkailupuisto, Siikaranta 6. Lapset leikkii ja vanhempi pääsee juttelemaan. (tähän pitää ilmoittautua viimeistään viikkoa ennen!)

Eroneuvo-vertaiskahvila on vapaamuotoinen kohtaamispaikka eron kokeneille tai eroa pohtivalle vanhemmalle. Kahvilassa jutustellaan eroon, lapsiin ja eron jälkeiseen vanhemmuuteen liittyvistä asioista. Kahvilasta vastaa ammatillinen ohjaaja ja eron kokeneet vapaaehtoiset. Eroneuvokahvilat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille asuinkunnasta riippumatta, eikä tilaisuuksiin tarvitse ilmoittautua etukäteen. Voit tulla pistäytymään yhden kysymyksen kanssa tai jäädä keskustelemaan koko ajaksi!

Ero-tukihenkilö eronneille ja eroa harkitsevalle vanhemmalle

Ero-tukihenkilö kuuntelee, tukee oman selviytymiskokemuksensa avulla ja on vertaistukena erotilanteen tuomassa muuttuneessa elämäntilanteessa. Tapaamiset: 1-5 kertaa. Tukihenkilöt ovat koulutettuja ja toimivat yhdistyksen tuen piirissä. Tukihenkilötoiminta käynnistetään aina yhdistyksen koordinaattorin kautta.

Lisätietoja: puh. 0400 441708 / Marjo tai 044 3697214/ Riitta

marjo.meriranta@yvpl.fi , riitta.kokkonen@kuopionensikoti.fi

Toiminnan tavoitteena on tukea yhteistyövanhemmuutta ja lapsen näkökulmaa erotilanteessa

lue lisää:

http://www.apuaeroon.fi

Pidä minusta kiinni äiti, isä!

 

Pidä kiinni päihteettömyydestä, sillä muutoin minua ei sinulle ole. Sinä olet minun ja minä olen sinulle mielihyvä ja tunnemyrsky.

Pidä kiinni lepohetkistä; niissä latautuu mieli, ruumis ja sielu.

Pidä kiinni hetkestä, älä pakene etten myös minä pakenisi. Uskalla kohdata minut -maailmani ja näe kaikki se uusi ja kaunis.

Pidä kiinni hellästä kosketuksestasi, jolla luot minulle hyväksynnän ja turvallisuuden.

”Pidä kiinni rohkeudesta, älä lakkaa koskaan yrittämästä,
se on voima, joka vie läpi jään.”

Pidä kiinni rehellisestä sisäisestä äänestäsi ja tunteestasi, ne kertovat, mikä on hyväksi.

Pidä kiinni elämän kartasta, sillä aina voi nousta ja aloittaa alusta, vaihtaa elämän suuntaa.

Pidä kiinni kiireettömästä ajasta, muista ettei meillä ole mihinkään kiire, nauttiaksemme meistä.

Pidä kiinni siitä laulusta, mitä lauloit iltaisin. Siinä oli ja on – se hetki.

Pidä kiinni valokuvista, niihin ikuistamme tarinamme.

Pidä kiinni ihmisistä, jotka tekevät hyvää, heitä pahat pois.

Pidä kiinni siitä, ettei jäädä yksin, tarvitsemme muita ihmisiä, syliä ja lämpöä.

Pidä kiinni ystävistäni, joiden kanssa rakennan itseäni ja maailmaa.

Pidä kiinni sukujuurista, niistä opin tuntemaan itseni.

Pidä kiinni kanelista, neilikasta, hiivasta ja vehnäjauhoista, joilla luot kotiimme lämpöä ja tuoksua.

Pidä kiinni sateenkaarenvärisistä tunteista, joita voin tuntea ja löytää niille sanat.

Pidä kiinni keijukaisista, menninkäisistä; satumaailman kautta säilyy leikki ja onni.

Pidä kiinni rajoista ja rakkaudesta, ne pitävät meidät ehjinä ja koossa.

”Pidä kiinni vapaudesta, jotta saan kasvaa
omaksi itsekseni, en kenenkään määrittämäksi.”

Pidä kiinni erityisyydestä, niin rikkauteni ja rakkauteni kasvaa.

Pidä kiinni unelmasta, haaveesta, jos sitä ei ole – ei ole taivastakaan.

Pidä kiinni siitä, että kodissa asuu rakkaus, elämän tuli ja vesi.

Pidä kiinni lapsuudesta, anna minun olla riittävän kauan lapsi, turvassa maailman terrorilta.

Pidä kiinni siitä, että leikki on minun ainut työni. Muuta reppua minun ei tarvitse kantaa.

PIDÄ KIINNI KÄDESTÄNI, ÄLÄKÄ KOSKAAN PÄÄSTÄ IRTI!


Kuopion ensikotiyhdistys on ollut osa Pidä kiinni®-hoitojärjestelmää jo 15 vuotta. Järjestelmä auttaa päihdeongelmaisia odottavia äitejä ja vauvaperheitä kohti turvallista ja päihteetöntä arkea. Teksti on kirjoitettu Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän juhlaan, jossa se luettiin ääneen 29.11.
Lue lisää Pidä kiinni -hoitojärjestelmästä.

Tutustu ensikoti Pihlaan ja avopalveluyksikkö Amaliaan!

 

Kuopion ensikotiyhdistykselle STEAn rahoitusta 833 961 euroa

TIEDOTE
5.12.2018

VAUVAPERHEIDEN PÄIHDEKUNTOUTUSTA TUETAAN 316 000 EUROLLA POHJOIS-SAVOSSA

Kuopion ensikotiyhdistyksen Pidä kiinni -toiminta on auttanut jo yli 400 perhettä

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) on myöntänyt Kuopion ensikotiyhdistykselle 833 961 euroa vuoden 2019 toimintaan. Merkittävä osa avustuksesta, 316 000 euroa on kohdennettu päihderiippuvuudesta kärsivien äitien ja vauvaperheiden auttamiseen avopalveluyksikkö Amaliassa.

Amalia ja laitoskuntoutusta tarjoava ensikoti Pihla ovat osa Ensi- ja turvakotien liiton kehittämää Pidä kiinni -hoitojärjestelmää. Kuopion yksiköt juhlivat  tänä syksynä 15-vuotista taivaltaan. Yksiköiden kuntoutuksella on autettu yli 400:aa perhettä.

Pidä kiinni –hoitojärjestelmässä yhdistyy päihdekuntoutus ja vanhemmuuden tuki. Vanhempaa autetaan huomaamaan vauvan tarpeet jo raskausaikana ja häntä tuetaan hyvän vuorovaikutussuhteen muodostamisessa vauvaan. Varhainen ja pitkäkestoinen tuki suojelee sikiötä päihdevaurioilta.

Pidä kiinni -hoito on tutkitusti tehokasta. Kaksi kolmesta asiakasperheestä kuntoutuu niin, että lapsi voi kasvaa yhdessä biologisten vanhempiensa kanssa lapsen turvallista kehitystä tukevassa ympäristössä.

STEAn tuella mahdollistetaan myös avopalveluyksikkö Amalian etsivä työ. Etsivää työtä tehdään ensi vuonna kahden työntekijän työpanoksella. Etsivän työn avulla pyritään löytämään päihteitä käyttäviä äitejä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Tukea lapsiperheiden hyvään arkeen

Kuopion ensikotiyhdistys tarjoaa monipuolisia, ammattimaisia tukipalveluita vauva- ja lapsiperheille koko Pohjois-Savon alueella.

Yhdistyksen avopalveluissa tuetaan vauvaperheiden hyvinvointia ja tarjotaan vertaistukea eronneille perheille. Lisäksi yhdistyksen vapaaehtoisten tukevat lapsiperheitä monella eri tavalla. Näitä toimintoja Stea tukee 252 394 eurolla.

Lisäksi yhdistys on mukana kehittämässä lapsiperheiden tukipalveluita Pohjois-Savossa yhdessä kuntien ja maakunnan kanssa.

Kehittämishankkeista jatkotukea vuodelle 2019 saivat:

  • Pelotta – väkivaltatyön avopalvelujen kehittäminen Pohjois-Savossa 160 000 euroa
  • Vanhempi vankilan portilla -hanke (siirtoavustuksena Ensi- ja turvakotien liiton kautta) 64 567 euroa

Yhdistykseen palkataan myös uusi työntekijä STEAN Paikka auki -ohjelman tuella vuoden ajaksi. Nuori, työelämän ulkopuolella oleva henkilö tulee yhdistykseen järjestön yleishyödylliseen työhön. Avustusta tähän saatiin 41 000 euroa.

 

Lisätietoa:

Kuopion ensikotiyhdistys ry

toiminnanjohtaja
Pirjo Pehkonen
puh. 044 3697 220
pirjo.pehkonen@kuopionensikoti.fi
www.kuopionensikoti.fi

 

Yhdistys Facebookissa:
https://www.facebook.com/kuopionensikotiyhdistys

Kuopion ensikotiyhdistys ry tukee vauva- ja lapsiperheitä hyvän arjen turvaamisessa. Olemme toimineet lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukena vuodesta 1946. Teemme monipuolista työtä Kuopion ja Pohjois-Savon alueella, tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa. Ammattilaisten lisäksi työssämme on mukana joukko koulutettuja, tehtäviinsä sitoutuneita vapaaehtoisia.

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen, tasapainoiseen ja hyvään arkeen.

Kevään Odottajan olohuone -ryhmään ilmoittautuminen on alkanut!

Ryhmä sinulle, joka kaipaat tukea synnytykseen ja vauva-aikaan valmistautumiseen
18.2. – 1.4. 2019, maanantaisin klo 17.00-19.30
(Kuopion ensikotiyhdistys, Haapaniementie 10)

Ryhmä on ammatillisesti ohjattu, suljettu vertaisryhmä, johon otetaan ensisijaisesti ensimmäistä lastaan odottavia. Ryhmästä voit saada tukea, jos vauvan odotukseen, synnytykseen tai tulevaan vauva-aikaan liittyy pelkoa, jännitystä tai epävarmuutta. Ryhmän tavoitteina ovat omien voimavarojen ja selviytymiskeinojen löytäminen, tunnesuhteen vahvistuminen vauvaan sekä vertaisuuden vahvistuminen. Ryhmään mahtuu 6 odottajaa. Puolisot tai synnytyksen tukihenkilöt osallistuvat yhdelle tapaamiskerralle. Parhainta aikaa osallistumiseen ovat raskausviikot 20-30.

Ryhmässä (8 tapaamiskertaa) keskustellaan vauvan odotukseen, synnytykseen ja vauva-aikaan liittyvistä aiheista sekä tehdään liike-, ääni- ja rentoutusharjoituksia, joiden avulla voi valmistautua tulevaan synnytykseen ja vuorovaikutukseen vauvan kanssa. Aikaa jätetään myös vapaalle keskustelulle ja rennolle yhdessä ololle. Yksi tapaaminen järjestetään lisäksi vauvojen syntymän jälkeen.

”Raskauden tuomista ajatuksista ja muutoksista on voinut puhua avoimesti. Ryhmäläiset ovat tsempanneet toisiaan. Yhteys ryhmään jatkuu edelleen.”

”Ryhmän kautta on tullut mielenrauha, koska on saanut paljon tarpeellista tietoa odotusajasta, valmistautumisesta ja synnyttämisestä, sekä erityisesti miten voi olla aktiivinen itse.”

RYHMÄÄN OSALLISTUMINEN ON MAKSUTONTA. Ilmoittautuminen 8.2.2019 mennessä.
Lisätietoja ja ilmoittautumiset:
Baby Blues – työntekijä, kätilö, Laura Lahti puh. 044 3697202 tai laura.lahti@kuopionensikoti.fi

Valoa, ei väkivaltaa -kampanja

Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio (https://vakivaltaobservatorio.fi)  järjestää joka syksy Valoa, ei väkivaltaa -kampanjan, jossa puolustetaan naisten ihmisoikeuksia, ruumiillista koskemattomuutta ja oikeutta väkivallattomaan elämään. Kampanja huipentuu YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11.

Vuoden 2018 Valoa, ei väkivaltaa -kampanjan teemana on parisuhteessa koettu, seksuaalisuutta loukkaava väkivalta. Tällä tarkoitetaan kumppanin tekemää, niin fyysistä kuin henkistä väkivaltaa, joka loukkaa toisen seksuaalisuutta ja itsemääräämisoikeutta. Vastuu väkivallasta on aina tekijällä. Seksuaalisuuden kuuluu olla iloinen voimavara, ei ahdistavaa, painostavaa tai väkivaltaista. Jokaisella on oikeus omiin rajoihin kaikissa tilanteissa sekä oikeus saada tukea niissä tilanteissa, joissa näitä rajoja on rikottu.

Valoa, ei väkivaltaa -kampanja näkyy Kuopion torilla lauantaina 24.11. klo 15-18. Kuopion ensikotiyhdistyksen väkivaltatyön avopalvelun työntekijät jakavat tietoisuuden ja tärkeän asian näkyvyyden lisäksi kampanjan heijastimia ja infokortteja. Mukana kampanjoimassa on myös Kuopion ensikotiyhdistyksen ja Amnesty International Kuopion paikallisryhmän vapaaehtoisia sekä Humakin opiskelijoita. Tervetuloa moikkaamaan! <3

Osallistu kampanjaan sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #valoaeiväkivaltaa

 

 

PS. Seksuaalinen väkivalta on hyvin yleistä, mutta siitä puhutaan edelleen todella vähän. Asiasta puhuminen on tärkeää, jotta pystyttäisiin muuttamaan asenteita ja saamaan yhä useammat seksuaalista väkivaltaa kokeneet avun piiriin.

Olisimme iloisia, jos vastaisit seksuaalista väkivaltaa koskevaan kyselyymme ja kertoisit omista kokemuksistasi. Kyselyyn vastataan anonyymisti, eikä tarkempia henkilötietoja kysellä. Lisäksi kyselyn kautta pääset osallistumaan arvontaa, joka ei ole yhteydessä kyselyn vastauksiin. Kyselyyn pääset vastaamaan osoitteessa; https://www.webropolsurveys.com/S/F3490A54CB9B2801.par

Kiitos jo etukäteen osallistumisestanne, pidetään huolta itsestämme ja toisistamme! ♥

-Yhteisöpedagogiopiskelijat Iita ja Miia

 

 

 

 

 

Isi kato mua!

Miten tämä blogin kirjoittaminen tuntuukaan työläältä. Pää on tyhjä, mikään ei liikahda. Nyt kyllä tarvitsisin taas isää. Isälle saattoi aina soittaa, kun kirjoittaminen tai elämä muuten vaan tuntui olevan juntturassa. Isä innosti ja kannusti. Kyllä minulla edelleen on isän numero puhelimessa, mutta isä ei enää vastaa.

Sekä arkitiedon että tutkimuskirjallisuuden valossa isästä on moneksi ja isyyttä on monenlaista. Nykyään kun perheet mallit vaihtelevat, ne ovat tuoneet esiin myös uusia isyyden muotoja. Perinteisen ydinperheen biologisen isän lisäksi meillä on sosiaalisia isiä, etäisiä, juridisia isiä, psykologisia isiä tai uusperheisiä.  Arkisessa puheessa isät vilahtelevat läsnä- tai poissaolevina, perhe- tai työkeskeisinä, tunteellisina tai tunteettomina, vastuullisina tai vastuuttomina. Millaisena isä milloinkin nähdään ja koetaan, riippuu tilanteesta, näkökulmasta ja kokijasta.

Lapsen kannalta biologinen isyys on merkityksellistä, koska isältä peritään ominaisuuksia. Juridinen isyys liittyy oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Juridiseksi isäksi tullaan avioliiton, isyyden tunnustamisen tai adoption kautta. Sosiaaliseksi isäksi päädytään esimerkiksi uusperheessä. Isä ei ole puolisonsa lasten biologinen isä, mutta täyttää muut perheen vanhemman tunnusmerkit ja jakaa lasten arkea. Psykologisen isyyden puolestaan ajatellaan määrittyvän lapsen kautta, ketä lapsi pitää isänään. Siihen liittyy vastavuoroinen tunneside isän ja lapsen välillä.

Lähtökohtaisesti isät haluavat olla mukana lastensa hoidossa, kasvatuksessa ja elämässä. Nykyperheissä äidit ja isät jakavat sujuvasti vanhemmuuttaan, he näkevät ja kokevat vanhemmuuden, äitiyden ja isyyden, voimavaroina myös omalle hyvinvoinnilleen. Vanhempien hyvinvointi koituu lapsen parhaaksi. Kiitollisuus lapsesta on parasta ikinä.

Läheinen ja vuorovaikutuksellinen suhde isän ja lapsen välillä on hyväksi molemmille. Parhaimmillaan suhde rakentaa molempien myönteistä identiteettiä. Kun katsot lasta rakastavin silmin, saat saman katseen takaisin. Isän ja lapsen välinen suhde kehittyy ja vahvistuu yhdessä tehdyssä ja jaetussa arjessa.

Lapsi tarvitsee, että isä katsoo häntä ja iloitsee hänestä. Vaikka sitten etäämpääkin. Aikuisille tulee eroja ja useimmiten se on isä, joka päätyy etävanhemmaksi. Jos ei muista tai näe katsoa, oheneeko isyys silloin? Tulemmeko ajatelleeksi, että päihteitä käyttävä tai vankilassa rötöstelyistään istuva mies voi olla myös isä? Saako elämäänsä sössinyt mies olla kaikesta huolimatta hyvä isä ja lapselleen tärkeä ihminen? Mistä lapsi voi tietää, näkeekö isä hänet? Voisiko se olla niin, että ihan tärkeintä jokaiselle lapselle on tietää olevansa isälle tärkeä ja arvokas. Että isä ajattelee häntä, edes pätkittäin? Laittaa vaikka sen yhden postikortin tai tekstarin vuodessa?

– Niin tai näin, toivoisin kaikille lapsille sellaisen isän, että hän tallentuu voimaksi niin syvälle sydämeen, että vaikka minne lähtisi, ei katoa koskaan. Minun isäni oli.

Hyvää isänpäivää kaikille isille!

Teksti: Tuula Heiskanen

Kosketuksen voima

Ihan tavallisena syksyisenä keskiviikkona huomasimme taas kosketuksen voiman. Rauhallinen silitys selässä sai aikaan itkun, jonka kuulimme liittyvän siihen, miten vähän kosketusta on saanut.

Päiväryhmä Kehrävässä oli tällä viikolla aiheena kosketuksen merkitys ja vaikutus niin aikuisten kuin vauvojenkin elämässä. Yhdessä pohdittiin muun muassa sitä, miksi vauvan helliminen on luontevaa, mutta läheisyyden vastaanottaminen vaikeaa? Entä millaista on hyvä kosketus, ja voiko koskettamista oppia vielä aikuisena?

Aihetta lähestyttiin eri tavoin: mindfulnessharjoituksella, keskustellen, vauvahieronnalla, hartiahieronnalla ja taas keskustellen. Tässä ryhmän ajatuksia kosketuksesta. Lue tekstin lopusta myös isomummon salainen resepti hellään kosketukseen.

Miltä kosketus tuntuu?

”Tuntuu vieraalta, että joku koskettaa minua. En halua kosketusta, koska se voi synnyttää kaipuun asialle, josta tietää, ettei sitä kuitenkaan saa.”

”Minulle taas koskettaminen on tärkeää ja olen tottunut siihen jo lapsuuden perheessä.”

”Kun kosketan toista aikuista, se tuntuu helpommalta kuin, että joku koskee minuun. Toisen koskettaessa alan ajatella, mitä hän on vailla. Ajattelen, että tämä kosketus johtaa kuitenkin johonkin muuhunkin.”

”Voimahalauksilla voi auttaa toista hankalassa tilanteessa tai kun toisella on huono mieli. Aikuisenakin voi harjoitella halaamaan vaikkei siihen ole lapsena tottunut.”

”Parisuhteessa huomaa miten erilaisia perheet ovat koskettamisenkin suhteen. Voi olla, ettei toinen ole ollenkaan tottunut olemaan lähellä ja toinen halaa ja kaipaa lähellä olemista paljon.”

”Joskus vaikka koira kainalossa rauhoittaa omaa oloa ja antaa lohtua.”

”Koskettaminen voi auttaa keskittymään. Voi vaikka silittää itseään rauhallisesti ja voimakkaasti.”

Millaista vauvan koskettaminen on?

”Vauvan koskettaminen tuntuu luonnolliselta ja helpolta. Ihmettelen miten osaan koskettaa vauvaa, kun itseä ei ole kosketettu? Jostain sisältä se nousee, ja tuntuu luontevalta.”

”Kun vauva touhuaa ja leikkii tyytyväisenä, annan hänen olla rauhassa. Vauva ilmoittaa, kun kaipaa syliin tai lähelle.”

”Joskus tarve läheisyyteen tulee minulta, vanhemmalta. Joskus otan vauvan syliin, kun tarvitsen itselleni turvaa. Vauvan avulla pystyn olemaan tilanteessa läsnä.”

Millainen kosketus rauhoittaa vauvaa?

”Vauvaa rauhoittava kosketus on kokonaisvaltaista, vauva on vanhemman kehoa vasten tiiviisti. Vauva on turvallisessa sylissä kuin pesässä ja vanhemmalla on rauhoittavat otteet.

”Omasta vauvastani huomaan rauhoittumisen hengityksen tasaantumisena, kehon rentoutumisena ja silmistä, katse on luottavainen ja rauhallinen.”

”Vauvahieronnassa tärkeintä on vauvalle sopiva hetki. Vanhemman on hyvä olla valmistautunut niin, että voi tehdä hierontaa, kun se vauvalle käy. -Vauva ilmaisee sitten, kun ei enää halua olla hierottavana.”

Isomummin salainen resepti

Raaka-aineet:

  • Suloisia suukkoja aina tilaisuuden tullen
  • Lempeää silittelyä
  • Turvallinen tukeminen silloin kun vauva sitä tarvitsee
  • Hempeitä halauksia
  • Laajat rauhalliset otteet käsittelyssä

Mausta oman maun mukaan:

  • Kantoliinassa tai repussa oloa
  • Hassuttelevaa hipsutusta

Kyseistä ohjetta voi soveltaa vauvasta vaariin. Teini-ikäisetkin kaipaavat turvallisen aikuisen läheisyyttä ja kosketusta.

Resepti riittää vastaamaan yhden lapsen tarpeisiin, mutta tarvittaessa voit kaksin tai jopa kolminkertaistaa ohjeen, jos hoidossasi on useita lapsia.

Ainesosien tarkka annostelu ei ole tarpeen, vaan sovella reseptiä rohkeasti vastaamaan juuri sinun lapsesi tarpeisiin. Paras lopputulos syntyy usein vain kokeilemisen kautta ja lastasi kuulostelemalla ja tarkkailemalla.


Keskustelussa oli mukana viisi pienen vauvan äitiä ja viisi vauvaa, sairaanhoitajaopiskelija ja kaksi ohjaajaa.
Teksti: keskustelusta kokosi ohjaaja Saara Röntynen
Resepti: sairaanhoitajaopiskelija Suvi Takkunen
Kuvitus: Mirjami Tchoukanov.

Oikeus elää Pelotta -seminaari Kuopiossa 2.10.2018 JÄRJESTÖT VAHVISTAVAT VÄKIVALTATYÖN PALVELUITA POHJOIS-SAVOSSA

Kuopion ensikotiyhdistys on keväästä 2018 lähtien kehittänyt uusia palveluita lähisuhdeväkivaltaa kokeneille Pohjois-Savossa. Tavoitteena on, että lähisuhteissaan väkivaltaa tai sen uhkaa kokevat lapset, nuoret ja aikuiset saavat jatkossa kaikissa alueen kunnissa apua luotettavasti ja matalalla kynnyksellä.

 

Uudet yksilö- ja ryhmäpalvelut  käynnistyivät yhdistyksen tiloissa Kuopiossa elokuussa. Väkivaltaa tai sen uhkaa kokeva voi ottaa yhteyttä suoraan yhdistyksen ammattilaisiin helposti, puhelimella tai sähköpostilla. Apua voi saada joko henkilökohtaisissa tapaamisissa ammattilaisen kanssa tai ryhmämuotoisesti.

 

Uudet palvelut esittäytyvät Kuopion ensikotiyhdistyksen ja Pohjois-Savon LAPE-ohjelman YHDESSÄ! tiimin järjestämässä Oikeus elää Pelotta -seminaarissa Kuopiossa tiistaina 2.10. Seminaarin kouluttajina toimivat Viola -väkivallasta vapaaksi ry:n väkivaltatyön ammattilaiset. Ensikotiyhdistyksen uusien avopalveluiden lisäksi seminaarissa esillä ovat Miessakit ry:n Lyömätön Linja sekä Kuopion seudun mielenterveysseura Hyvä Mieli ry:n ylläpitämän Kuopion Kriisikeskuksen hanke. Järjestöjen ja kuntien yhteistyönä kehittämät uudet palvelut linkittyvät jatkossa osaksi maakunnan uusia perhekeskuksia.

 

“Väkivalta vanhempien välillä vahingoittaa aina myös perheen lapsia. Apua ja tukea täytyy olla saatavilla mahdollisimman helposti, jotta väkivalta voidaan katkaista jo varhaisessa vaiheessa”, sanoo Kuopion ensikotiyhdistyksen toiminnanjohtaja Pirjo Pehkonen.

 

“Järjestöissä on runsaasti auttamistyön osaamista, jota pyrimme hankkeessa välittämään laajasti myös kuntien sosiaali- ja terveysalan toimijoille”, Pehkonen sanoo. Kehittämistyö vastaa jo pitkään tiedossa olleeseen tarpeeseen. Pohjois-Savon alueella ei ole ollut kohdennettuja ja pysyviä palveluita väkivaltaa kokeneille tai väkivaltaa tehneille.

 

Lisätietoja:

Kuopion ensikotiyhdistys ry

toiminnanjohtaja

Pirjo Pehkonen

puh. 044 3697 220

pirjo.pehkonen@kuopionensikoti.fi

 

Yhdistys Facebookissa:

https://www.facebook.com/kuopionensikotiyhdistys

Oletko kokenut väkivaltaa läheisessä ihmissuhteessa? Tule mukaan kehittämään väkivaltatyön palveluita Pohjois-Savon alueella!

Kuopion ensikotiyhdistys kehittää Pohjois-Savossa uusia palveluita henkilöille, jotka kokevat väkivaltaa läheisessä ihmissuhteessa. Tavoitteena on, että apua olisi saatavilla nykyistä helpommin ja nopeammin sekä väkivaltaa kokeneille että tekijöille. Kehittämistyössä ammattilaiset ja väkivaltaa kokeneet miettivät yhdessä, millainen apu toimisi parhaiten.

Lähisuhdeväkivallan katkaiseminen ja siihen puuttuminen on vaikeaa sitä kokevalle, tekevälle ja myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Väkivaltaa kokeneet tietävät, että oikeanlaisen avun löytäminen voi kipeässä elämäntilanteessa olla liian monen kynnyksen takana.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa asiaa ei aina osata ottaa luontevasti puheeksi, vaikka työntekijällä heräisi väkivallasta huoli. Puheeksi ottamisen jälkeen väkivaltaa kokenut pitäisi tarvittaessa osata ohjata sopivan avun äärelle.

Kuopion ensikotiyhdistys koordinoi väkivaltatyötä kehittävää Pelotta-hanketta vuosina 2018-2020. Tavoitteena on, että pian lähisuhdeväkivaltaan saadaan varmemmin ja helpommin apua koko Pohjois-Savon alueella.

Elokuussa 2018 olemme avanneet väkivaltatyön avopalvelut, joiden kehittämistä jatkamme yhdessä väkivaltaa kokeneiden, eli kokemusasiantuntijoiden kanssa. Heidän osallistumisensa on tärkeää, jotta tuki löytää sitä tarvitsevat ja on oikeanlaista.

Avopalvelussa autamme lähisuhteissaan väkivaltaa tai sen uhkaa kohdanneita. Asiointi on luottamuksellista ja maksutonta, ja tarvittaessa apua voi hakea myös nimettömänä. Avopalveluissa voi keskustella ammattilaisen kanssa kahdestaan tai osallistua vertaisryhmään. Väkivaltaa lähisuhteissaan käyttäneet ohjaamme heille sopivan avun piiriin.

Pelotta-hankkeessa järjestetään lisäksi erilaisia koulutuksia ja annetaan infoa ammattilaisille. Hanke on osa maakunnallista perhekeskustoimintaa.

Mikä auttaa väkivaltatilanteessa? – Kokemukset kuuluviin!

Kokemusasiantuntijoilla ja väkivallasta selvinneillä on tietoa siitä, mikä lopulta auttoi ja millaista apua he olisivat kaivanneet lisää. Tämä tieto on arvokasta palveluiden kehittäjille. Kokemuksien avulla tukipalveluiden pohjaksi saadaan mahdollisimman laaja näkemys väkivaltaisen lähisuhteen todellisuudesta.

Väkivallalla on seurauksia. Se aiheuttaa voimakasta häpeää. Väkivaltaa kokenut voi epäillä ja vähätellä omaa kokemustaan. Väkivalta voi vaikuttaa monin eri tavoin sitä kokevan mieleen: kuormittaa, uuvuttaa, viedä yöunet, ruokahalun ja normaalin toimintakyvyn – pelko lamaannuttaa.

Tarinat todellisista kokemuksista, myös avun onnistumisista ja epäonnistumisista, auttavat  ammattilaisia kehittämään auttamisen tapoja ja palvelutilanteita entistä paremmiksi.

Mikä merkitys kokemuksen jakamisella voi olla sinulle?

Kokemusasiantuntijoille suuri motivaation lähde on usein halu auttaa muita samassa tilanteessa olevia. Oma raskaskin elämänkokemus voi saada myönteisen merkityksen, jos sen jakamisesta on hyötyä muille.

Väkivallasta toipuminen on pitkä tie. Oman kokemuksen käsittely voi olla parantavaa ja oivalluksia herättävää, vaikka tapahtumista olisikin jo aikaa. Kehittämistyöhön osallistuminen voi luoda toivoa ja tukea selviytymistä elämässä eteenpäin.

Mitä sinä olisit toivonut muiden tekevät, kun elit väkivaltaisessa lähisuhteessa? Kertomalla voit olla mukana auttamassa.

Tervetuloa mukaan ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden yhteiseen TUIKE -kehittäjätiimiin. Tapaamisia on parin kuukauden välein ja voit osallistua silloin, kun sinulle sopii.

Toiminta on vapaaehtoisuuteen perustuvaa.

Ota yhteyttä, jos haluat muutoin olla hankkeessa mukana kokemusasiantuntijan roolissa. Voit auttaa esimerkiksi vertaistukiryhmissä tai koulutuksissa kertomalla omaa tarinaasi tai mahdollisesti median uutisoinnissa.

Ota rohkeasti yhteyttä, niin kerromme mielellämme lisää!
Hanna p. 044 3697211, hanna.ravi[a]kuopionensikoti.fi
Vuokko p. 044 3697210, vuokko.pekkarinen[a]kuopionensikoti.fi


Blogi perustuu Pelotta-hankkeen harjoittelija Tiia Turusen (VTM) kirjoitukseen, jonka pohjana on mm. kokemusasiantuntijan haastattelu. Lue kirjoitus kokonaisuudessaan täältä.