kuva-imetys-820

Päiväryhmä Kehrävä auttaa vauvaperheen arjessa

Lapsen syntymä mullistaa uusien vanhempien elämän. Elämä vauvan kanssa on monelle unelmien täyttymys, mutta toisinaan se tuo mukanaan myös ristiriitaisia tunteita ja vaikeuksia sopeutua uuteen tilanteeseen.

Päiväryhmä Kehrävän toiminta on suunnattu perheille, joissa on 0-2-vuotiaita lapsia tai vauvaa odotetaan pian saapuvaksi. Kehrävään hakeutumisen syynä voi olla esimerkiksi yksinäisyys, väsymyskierre tai masennus. Arjen kuormittavuus tai esimerkiksi vauvan uni- ja syömispulmat ovat riittävä syy olla meihin yhteydessä.

Miten Kehrävä toimii?

Hyvä arki on sekä vauvan että koko perheen hyvinvoinnin perusta. Kehrävän päiväryhmässä eletään yhdessä arkea, joka tukee vauvaperheen vuorokausirytmiä ja auttaa vahvistamaan omia voimavaroja.

Päiväryhmä on 3–5 vanhemman ja vauvan muodostama vertaisryhmä, joka kokoontuu yhteen kolme kertaa viikossa, aina viisi tuntia kerrallaan. Sama ryhmä kokoontuu puolen vuoden ajan ja yleensä ryhmäläisistä muodostuukin toisilleen tärkeä tukiverkko.

Ryhmässä toimiminen tukee vanhemman ja vauvan varhaista vuorovaikutusta ja perheen välisten suhteiden muodostamista. Osallistujien omat toiveet ja tarpeet määrittelevät, mitä ryhmässä tehdään. Ryhmässä on mahdollista käsitellä omia vaikeuksia, vahvistaa voimavaroja sekä muodostaa omaa perhearkea tukevia toimintatapoja.

Viikoittaisen ryhmätoiminnan lisäksi Kehrävässä toteutetaan perhe- ja yksilötapaamisia sekä intensiiviviikko yhdessä vertaisryhmän kanssa.

Kiinnostuitko? Ota yhteys!

Kehrävään voi ottaa yhteyttä ympäri vuoden. Kerromme sinulle mielellämme lisää toiminnasta. Vertaisryhmät alkavat kaksi kertaa vuodessa, syyskuussa ja helmikuussa. Toimintamme on perheille maksutonta. Ole rohkeasti yhteydessä!

Yhteystiedot:
Ohjaajat 044-369 7213 ja 044-369 7212


Baby Blues auttaa uupunutta vauvaperhettä

Synnytyksen jälkeen herkistyminen ja mielialan vaihtelut ovat tavallisia. Herkistymisellä on tarkoitus, se auttaa äitiä vastaamaan vauvan tarpeisiin. Herkistymisestä ei enää ole kuitenkaan kyse, jos äidin alakuloisuus jatkuu viikosta toiseen ja alkaa hallita koko elämää.

Synnytyksen jälkeinen masennus voi iskeä ennalta arvaamatta tai tulla hiipien ja syvetä vähitellen. Oireita voivat olla epätoivon tunteet, itkuisuus, ahdistus, ärtyisyys, unettomuus, syyllisyydentunteet, häpeä ja halu eristäytyä. Joskus oireet voivat alkaa jo vauvan odotusaikana. Näihin oireisiin kannattaa hakea apua.

Miten Baby Blues toimii?

Baby Blues -toiminnassa tuetaan synnytyksen jälkeisen uupumuksen tai masennuksen kanssa kamppailevia perheitä. Baby Blues – työn piiriin voi hakeutua jo vauvan odotusaikana. Baby Blues – työ on keskusteluapua, jota voidaan tehdä puhelimessa tai kasvokkain, kotikäynteinä tai yksilö- ja perhetapaamisina. Usein keskustellaan myös vauvan uni- ja vuorokausirytmityksestä sekä muista asioista, jotka voisivat tuoda helpotusta perheen arkeen.

Baby Blues – ryhmätoimintaa ovat vertaisryhmät vauvaa odottaville (Odottajan olohuone – ryhmä) sekä Baby Blues – ryhmät (mm. Vahvuutta vanhemmuuteen – ryhmät), joissa on mahdollisuus jakaa kokemuksia muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa.

Baby Blues – toiminnan tavoitteena ovat vanhemman uupumuksen tai masennuksen helpottuminen, vanhemman ja vauvan välisen vuorovaikutuksen tukeminen, perheen omien voimavarojen löytäminen ja tarvittaessa uuden rytmin luominen vauvalle ja perheelle.

Joskus jo muutama keskustelukerta Baby Blues -työntekijän kanssa voi auttaa oman tilanteen hahmottamisessa ja vauva-arjen haasteiden hallinnassa.

Kiinnostuitko? Ota yhteys!

Jos pitkittynyt alavireisyys värittää vauva-arkea perheessänne, meille soittaminen on hyvä tapa aloittaa asian ratkaiseminen. Ota rohkeasti yhteys Baby Blues -työntekijöihin!

Yhteystiedot:
Baby Blues -työntekijä Laura puh. 044 3697 202

Baby Blues -työntekijä Riitta puh. 044 3697 214
Haapaniementie 10, 70100 Kuopio.


kuva-vauva-820

Ensikoti Pihla auttaa päihteettömään arkeen

Raskaus ja vauvan syntymä antavat aiheen pohtia omaa suhdetta alkoholiin ja muihin päihteisiin. Ensikoti Pihlan toiminta tukee äitejä ja perheitä, jotka käyttävät päihteitä ja haluavat muuttaa toimintaansa ja tarjota lapselleen turvallisen ja päihteettömän arjen.

Ensikoti Pihla on kodinomainen kuntoutusyhteisö, jossa asutaan vuorokauden ympäri. Pihlaan voi tulla asiakkaaksi jo raskausaikana tai vauvan/pienen lapsen kanssa. Suurin osa asiakkaistamme on päihteistä eroon pyrkiviä äitejä, mutta myös koko perheen asuminen Pihlassa on mahdollista.

Tavoitteena itsenäinen elämä

Ensikodissa kaikki toiminta tähtää päihteettömän arjen rakentamiseen ja siihen, että päihteettömyys onnistuisi myös kotona. Ensikoti Pihlassa saat tukea vanhemmuuteen ja hyvän, turvallisen kiintymyssuhteen muodostamiseen lapsen kanssa.

Elämme yhdessä tavallista, lapsen tarpeista lähtevää vauvaperheen arkea ja muodostamme päivittäisiä rutiineja, joihin päihteet eivät enää kuulu. Saat tukea myös tulevaisuuden suunnitteluun, ja kun oma vointisi paranee, myös työelämä ja opiskelu voivat tulla ajankohtaisiksi.

Asuminen Pihlassa mahdollistaa uudenlaisen alun perhe-elämälle. Tuemme päihteettömyyttä koko yhteisön voimin ja teemme yhteistyötä myös sinulle tärkeiden ihmisten kanssa. Tähän joukkoon voi kuulua perheenjäseniä, ystäviä ja muita läheisiä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia.

On tärkeää, että oma tukiverkosto toimii ja on mukana tukemassa päihteettömyyttä myös Pihlasta kotiutumisen jälkeen.

Asiakkaaksi ensikoti Pihlaan?

Voit hakeutua ensikoti Pihlaan ottamalla yhteyttä kotikunnan sosiaalitoimeen tai puhumalla asiasta neuvolassa, lääkärissä tai muissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Jos päihteet ovat perheessäsi ongelma, voit ottaa yhteyttä myös suoraan meihin.

Asiakkaaksi voi hakeutua myös Kuopion seudun ulkopuolelta.

Yhteystiedot:

Pihlan sosiaalityöntekijä, p. 044 3697 204
Pihlan ohjaajat, p. 044 3697 203
Pihlan erityistyöntekijä, p. 044 3697 205

Pirkko Taskinen, ensikodin johtaja
p. 044 3697 206
etunimi.sukunimi@kuopionensikoti.fi

Ensikoti Pihla
Vehmersalmentie 735, rak. 2
71130 Kortejoki


Avopalveluyksikkö Amalia auttaa irti päihteistä

Amalia on arkisin toimiva kuntoutusyhteisö päihteiden käytöstä toipuville vanhemmille. Amalia tukee äitejä ja perheitä, jotka ovat kokeneet vaikeuksia päihteiden kanssa ja haluavat muuttaa toimintaansa ja tarjota lapselleen turvallisen ja päihteettömän arjen.

Amalian kuntouttavaan toimintaan voi osallistua jo raskausaikana tai vauvan/pienen lapsen kanssa.

Työssä keskitytään lasten tarpeiden huomioimiseen, vanhemmuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen sekä perheen arjen sujumiseen. Raskausaikana valmistaudutaan vanhemmuuteen ja kiintymyssuhteen rakentamiseen vauvan kanssa. Päihdekuntoutus kulkee mukana koko ajan.

Amalian palveluita ovat

  • yhteisökuntoutus: kolmena arkipäivänä viikossa
  • kotikäynnit: 1–2 kertaa viikossa
  • 1–3 kuukauden arviointijaksot
  • räätälöidyt asiakkuudet: kotikäyntejä ja tapaamisia sovitusti

Toiminta mahdollistaa uudenlaisen alun lapsiperheen elämälle. Tavoitteena on, että perhe pystyy kuntoutuksen aikana ja sen jälkeen tarjoamaan lapsille turvallisen kasvuympäristön, suoriutumaan arjesta, ratkaisemaan ongelmia ja hakemaan tarvittaessa apua.

Toiminta rakentuu yhteisökuntoutuksen periaatteille. Vertaistuki on tärkeää ja asiakkaat itse isossa roolissa toiminnan suunnittelussa.

Tuemme päihteettömyyttä koko yhteisön voimin ja teemme yhteistyötä myös sinulle tärkeiden ihmisten kanssa. Tähän joukkoon voi kuulua perheenjäseniä, ystäviä ja muita läheisiä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. On tärkeää, että oma tukiverkosto toimii ja on mukana tukemassa päihteettömyyttä.

Miten pääsen mukaan Amalian toimintaan?

Amalia on avoinna arkipäivisin omissa tiloissamme Kuopion keskustassa. Toiminta on suunnattu Kuopion ja lähikuntien asukkaille.

Kuntoutusasiakkuus edellyttää maksusitoumusta omasta kotikunnasta, mutta voit olla meihin yhteydessä myös itse. Jos Amalia vaikuttaa sinulle sopivalta tukimuodolta, autamme mielellämme yhteydenotossa omaan kuntaasi.Teemme maksutonta matalan kynnyksen ja motivointityötä

Yhteystiedot:

Avopalvelupäällikkö, sosiaalityöntekijä Tytti Lintunen, p. 044 3697 209
Amalian ohjaajat, p. 044 3697 207 tai 044 3697 208
etunimi.sukunimi@kuopionensikoti.fi

Avopalveluyksikkö Amalia
Tulliportinkatu 34 A, 3. krs.
70100 Kuopio


kuva-vauva2-820

Eroauttaminen

Eroneuvo – tukea erotilanteisiin

Vanhempien välinen suhde vaikuttaa lapsen turvallisuudentunteeseen myös eron jälkeen. Siksi toimiva yhteistyö lapsen asioissa on tärkeää. Eroneuvotapaamisissa pohditaan, miten toimivaa vanhemmuutta voi toteuttaa eron jälkeen ja kuinka ylläpitää lapsen yhteyttä molempiin vanhempiin. Tule yksin, yhdessä tai ystävän kanssa, jos kaipaat tietoa, juttukaveria tai vertaista.

Eroneuvo-vertaiskahvila on vapaamuotoinen kohtaamispaikka eron kokeneille tai eroa pohtiville vanhemmille. Kahvilassa jutellaan eroon, lapsiin ja eron jälkeiseen vanhemmuuteen liittyvistä asioista. Kahvilasta vastaa ohjaaja Kuopion ensikotiyhdistyksestä ja Yhden vanhemman perheiden liitosta sekä koulutetut vapaaehtoiset, jotka ovat itse eronneita vanhempia.  Eroneuvo-kahvilat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille asuinkunnasta riippumatta, eikä tilaisuuksiin tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Syksyn 2018 Eroneuvo-kahvilat:

Keskiviikko 19.9. 2018 klo 17-19

Keskiviikko 10.10. klo 17-19

Keskiviikko 28.11. klo 17-19

Paikka: Ensikotiyhdistys Haapaniementie 10

Syksyllä 2018 starttaa tukihenkilötoiminta. Eroneuvo-vapaaehtoisen kanssa voi jutella nyt myös henkilökohtaisesti. Tukihenkilön voi saada ohjaajan kautta. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä Yhdenvanhemman perheiden liiton (YVPL) koordinaattorin kanssa.

 

Kysy lisää:
Riitta Kokkonen p. 044 3697 214


Kaikille avoimet palvelut

Suuri osa Kuopion ensikotiyhdistyksen toiminnasta on kaikille avointa, matalan kynnyksen toimintaa. Avoin toiminta tukee erilaisissa elämäntilanteissa olevia pienten lasten vanhempia ja vauvaa vasta odottavia perheitä.

Tutustu avoimiin palveluihimme ja tule mukaan toimintaan.

Vauvan uni- ja vuorokausirytmityksen ohjaus

Kuopion ensikotiyhdistys tarjoaa vauvan uni- ja vuorokausirytmityksen ohjausta 0-18 – kuukauden ikäisille vauvoille. Ohjauksen kautta perhettä tuetaan yksilöllisesti vauvan uni- ja vuorokausirytmityksessä. Vanhemmat saavat tietoa, tukea ja ohjausta, jonka kautta vauvalle ja perheelle pyritään löytämään uudenlainen, toimivampi rytmi silloin, kun vauvan rytmittömyys on vanhempia kuormittava.

Uni-ja vuorokausirytmitystä annetaan chat- ja puhelinohjauksena, ja tarvittaessa on mahdollisuus järjestää yksilö- ja perhetapaamisia sekä kotikäyntejä. Perheet toteuttavat muutokset kotona lähiverkostonsa avulla.

Lisätietoja ja yhteydenotot, Baby blues -työntekijä Laura, p. 044 3697202.

Perhekahvila -arjen jakamista vauvaa odottaville- ja lapsiperheille

Perhekahvila on avoinna tiloissamme joka perjantai klo 9.00 – 11.30. Perhekahvilaa pitää avoinna yhdistyksemme työntekijä yhdessä vapaaehtoisten ja yhteistyötahojen kanssa. Siellä voit tavata muita vauvaa odottavia ja pikkulasten vanhempia rennossa ja yhteiseen olemiseen keskittyvässä aampäivähetkessä.

Vertaistuki auttaa jaksamaan arjessa ja kokemuksien jakaminen ymmärtämään omaa elämäntilannetta paremmin. Perhekahviloihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Toivotamme perhekahvilaan tervetulleeksi sekä äidit että isät, jotka haluavat jakaa arkeaan muiden samaa elämänvaihetta elävien kanssa.

Lue kävijöiden kokemuksia perhekahvilasta.

Lisätietoja, avopalveluohjaaja, Riitta p. 044 3697 214

Syksy 2018: perhekahvila avaa ovensa jälleen kesälomatauon jälkeen 10.8. Syksyllä perhekahvila on auki joka perjantai, poikkeuksena syyslomaviikko 42. Syksyn viimeinen kerta on 14.12. jonka jälkeen jäämme joululomatauolle. Lämpimästi tervetuloa!

Mieskaveritoiminta -yhteistä tekemistä ja miehen malli

Mieskaveritoiminnassa aikuiset miehet ovat kavereina lapsille, joiden elämässä ei ole isää tai muuta läheistä miehen mallia. Tavoitteena on mahdollistaa lapsille turvallinen suhde aikuiseen mieheen ja väylä tutustua miehen arkeen ja elämään. Mieskaverin ja lapsen yhteiset hetket muodostuvat molempien toiveiden mukaisiksi, aivan kuten oikeissa kaverisuhteissa kuuluukin. Tutustu mieskaveritoimintaan tarkemmin osoitteessa: www.mieskaverit.fi.

Haluatko Mieskaveriksi? Pääset mukaan kurssin ja haastattelun kautta. Mieskaverikurssi järjestetään Kuopiossa syksyllä 2018. Kurssin aikataulu: 23.10, 30.10, 6.11. ja 13.11. klo 17-19/ Haapaniementie 10.

Haluatko lapsellesi mieskaverin? Mieskaveritoiminnan kautta voit saada lapsesi elämään yhden tärkeän aikuisen lisää.

Ole yhteydessä mieskaveritoimintaa koordinoivaan työntekijäämme puhelimitse: 044 369 7214/ Riitta Kokkonen tai sähköpostilla riitta.kokkonen@kuopionensikoti.fi

 

Vapaaehtoisdoula -tukea raskausaikana ja synnytyksessä

Doulat ovat vapaaehtoisia tukihenkilöä, jotka ovat perheiden tukena raskausaikana ja vauvan syntyessä. Doulan kanssa on mahdollista puhua vauvan tuloon liittyvistä käytännön valmisteluista, raskauden sujumisesta ja vauvan odottamisesta sekä synnytyksestä, siihen liittyvistä toiveista, huolista ja peloista.

Doula toimii perheen ehdoilla ja perheen toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Jokainen doulasuhde muodostuu omanlaisekseen. Doulan tärkein tehtävä on olla läsnä ja kuunnella. Doulan voi pyytää mukaan synnytykseen, vaikka myös puoliso olisi mukana. Synnyttäjien mukaan tukihenkilön läsnäolo synnytyksessä lisää turvallisuudentunnetta ja vaikuttaa synnytyskipua lievittävästi.

Vapaaehtoista doulaa voi pyytää esimerkiksi silloin, kun perheellä on vaikea taloudellinen tilanne, synnyttäjä on alle 18 -vuotias, turvapaikanhakija tai perheessä on vakava päihde- tai mielenterveysongelma tai jokin muu erityinen syy. Ottaessasi yhteyttä doulakoordinaattoriin voit vielä keskustella tilanteestasi tarkemmin.

Mikäli olet raskaana ja koet, että doulasta voisi olla sinulle apua, ota yhteyttä doulatoimintaamme koordinoivaan työntekijäämme.

Lisätiedot ja yhteydenotot:

Doulatoiminnan koordinaattori, Laura p. 044 3697202 tai avopalveluohjaaja, Riitta p. 044 3697214.

 


Ero ja yhteistyövanhemmuus -hanke (2017–18)

Kehitämme eroauttamisen palveluita

Vanhempien ero koskettaa vuosittain noin 40 000 lasta tai nuorta. Eron tapahtuessa 60 prosenttia lapsista on pieniä, korkeintaan alakoululaisia. Kuopion ensikotiyhdistyksen hanke Ero ja yhteistyövanhemmuus on kansalliseen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan (LAPE) liittyvä osaprojekti, jossa kehitetään eroauttamista. Keskiössä on lapsi ja lapsen edun ja oikeuksien toteutuminen.

Vanhempien parisuhteen päättyminen on suuri muutos kaikille perheenjäsenille. Vanhempien ero heijastuu aina myös lapsen elämään. Vanhempien välisen yhteistyön sujuvuus eron jälkeen ja suhteen säilyminen molempiin vanhempiin on tärkeää. Se suojaa lasta ja tukee lapsen sopeutumista muutoksiin.

Jotta turvattaisiin lapsen hyvinvointi, on vanhempien hyvä eroa pohtiessa tai eron jälkeen hakea tarvittaessa apua oman selviämisen tueksi sekä vanhemmuuden haasteisiin. Eron herättämien tunteiden läpikäyminen tekee eroon sopeutumisen ja eron jälkeisen elämän aloittamisen helpommaksi myös vanhemmille itselleen.

Ero ja yhteistyövanhemmuus -hankkeessa kartoitetaan millaisia palveluita eroa harkitseville ja eronneille vanhemmille on tarjolla Pohjois-Savossa. Eroauttamistyötä tekevien välille luodaan vahva verkosto, jotta perheille turvataan palveluiden oikea-aikainen saatavuus ja palveluohjaus. Eropalvelut mallinnetaan osaksi koko maakunnan kattavaa perhekeskustoimintaa.

Lisätietoa:

Tuula Heiskanen, projektityöntekijä
p. (044) 369 7217 tai etunimi.sukunimi@kuopionensikoti.fi


Vanhempi vankilan portilla -hanke (2017–2019)

Myös vanhempi voi olla vanki

Suomessa arvioidaan olevan lähes 10 000 lasta ja nuorta, joiden vanhempi on vankilassa. Vangeista 62 prosentilla on lapsia. Vankeustuomion suorittaminen vaikuttaa vangin lisäksi kaikkiin perheenjäseniin ja erityisesti perheen lapsiin.

Kuopion ensikotiyhdistys on vuosina 2017-2019 mukana Vanhempi vankilan portilla -hankkeessa, joka kehittää vankien perheiden kanssa tehtävää työtä ja luo järjestöjen ja viranomaisten välille uusia yhteistyön tapoja.

Oikea-aikainen perhetyö vankien ja heidän perheidensä kanssa tukee vankeusajan jälkeistä elämää ja lisää mahdollisuuksia irtautua rikollisesta elämäntavasta. Hankkeessa perheitä tuetaan jo vankeusaikana, mutta erityisesti koevapauteen tai ehdonalaiseen siirtymisen vaiheessa. Vankien lapset ja puolisot jäävät usein vangin vapauden suunnittelussa vähälle huomiolle.

Perheiden kanssa työskentely edistää lasten hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta ja ehkäisee heikon vanhemmuuden ylisukupolvista periytymistä. Vankien lasten osallisuus ja lastenoikeuksien toteutuminen ovat hankkeen tärkeitä lähtökohtia. Hankkeessa kehitetään perhetyömalli, jossa mm. vanhemmuuskeskusteluissa ja valvotuissa tapaamisissa tuetaan vangin perhesuhteita ja vanhemmuutta.

Perheiden kanssa tehtävän työn rinnalla hankkeessa rakennetaan ja vahvistetaan alueellisia viranomais- ja järjestöverkostoja. Hankkeessa kartoitetaan vankien perheitä tukevia käytäntöjä sekä menetelmiä ja kootaan niistä valtakunnallinen koulutusmalli vankien ja heidän perheidensä kanssa työskenteleville ammattilaisille.

Hankkeen toteuttaa Ensi- ja turvakotien liitto yhdessä Kuopion ensikotiyhdistyksen, Kanta-Hämeen perhetyö ry:n ja Lahden ensi- ja turvakotiyhdistys ry:n kanssa.

Hankkeen yhteistyökumppanina on Rikosseuraamuslaitos, Kriminaalihuollon tukisäätiö KRITS sekä Vankien Omaiset VAO ry.

Lisätietoa:

Julia Rauhansalo, projektityöntekijä
p. (044) 3697 216 tai etunimi.sukunimi@kuopionensikoti.fi


Pelotta – väkivaltatyön avopalveluiden kehittäminen Pohjois-Savossa -hanke (2018–2020)

Palveluita lähisuhdeväkivallan osapuolille

Vuonna 2016 Itä-Suomen poliisi kirjasi Pohjois-Savon alueella 188 ilmoitusta perheväkivallasta. Kotihälytyksiä perheväkivallasta kirjattiin 1534. Väkivaltaa tapahtuu perheissä, seurustelusuhteissa ja muissa lähisuhteissa. Lähisuhdeväkivalta näkyy myös lastensuojeluilmoituksissa.

Pelotta – väkivaltatyön avopalveluiden kehittäminen Pohjois-Savossa -hanke aloittaa väkivaltaisissa lähisuhteissa elävien avopalvelut Pohjois-Savossa, jossa ei tällä hetkellä ole kohdennettuja ja pysyviä palveluita väkivaltaa kokeneille tai väkivaltaa tehneille.

Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen, siihen puuttuminen ja osapuolten auttaminen vaatii ammattilaisilta tietoa ja osaamista, jota ei vielä ole riittävästi. Hyvät avopalvelut mahdollistavat väkivallan katkaisun jo varhaisessa vaiheessa.

Hankkeessa väkivaltatyön avopalveluiden kehittäminen kytketään osaksi maakunnassa kehitteillä olevaa perhekeskusrakennetta. Yhteistyötä tehdään myös muiden järjestötoimijoiden kanssa. Tavoitteena on, että läheisen ihmisen tekemää väkivaltaa kokeneet saavat jatkossa apua matalalla kynnyksellä. Myös väkivallan tekijöille tarjotaan tukea väkivaltaisen käytöksen lopettamiseen.

Hankkeessa kehitettävissä avopalvelupisteissä annetaan tukea lapsille, nuorille ja aikuisille. Apua voi saada joko henkilökohtaisissa tapaamisissa ammattilaisen kanssa tai ryhmämuotoisesti. Lisäksi kehitetään työtapoja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn.

Hankkeessa myös koulutetaan lähisuhdeväkivallan eri osapuolia kohtaavia ammattilaisia yhdessä väkivaltaisissa lähisuhteissa eläneiden kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Lisätietoa:

Hanna Ravi, projektipäällikkö
P. 044 369 7211 tai etunimi.sukunimi@kuopionensikoti.fi

Vuokko Pekkarinen, projektityöntekijä
P. 044 369 7210 tai etunimi.sukunimi@kuopionensikoti.fi